"Et sä tiedä,
et mua ei haittaa,
et sä tiedä,
mun ei tarvi hakee paikkaa,
et sä tiedä,
mä voin potkia,
potkulaudalla vaikka Pariisiin."
Pienistä asioista onnelliseksi tulemista. Hymyilemistä. Naurua. Hyviä keskusteluja, jotka on välillä tosi syvällisiä. Pieniä sanoja, joista tulee hyvälle tuulelle.
Ja sitten se, kun näkee oman suurimman idolinsa, ensimmäisen sellaisen kahdennentoista kerran. Se, että sä näät sen. Se että se halaa sua. Jotain niin täydellistä.
Tää tyttö on yhtä hymyy vaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti