Lauantai 25.7
Näin edellisestä festaripäivästä "toipuneena", me mentiin Reetan kanssa kymmeneksi Kuusisaareen jonottamaan. Jutta oli jo ollut siellä ennen meitä, joten menimme hänen luokse. Portit aukesivat muistaakseni yhdeltätoista. Jälleen kerran alkoi sataa, ennen kuin portit edes aukesivat. Kumma kyllä, mutta kun pääsin Kalevalavalle alueen toiseen päähän, ei ees satanu. Jossain vaihees aurinko alkaa paistaa ihan kunnolla.
Kello 14 alkoi Santa Cruzin keikka. Kahtena aiempana vuotena olin missannut heidän keikkansa, sillä mulla oli joku muu keikka jota halusin mennä katsomaan. Nyt en voinut missata. Edestä näki hyvin, pyrot oli kivoi ja keikka oli kaikinpuolin helkkarin jees. Sain Joonaksen kanssa selfien keikan jälkeen. Ei paha.
Santa Cruzin jälkeen mä menin syömään. Reetta ja Jutta oli menny Rytmirannalle yhdeltätoista, sillä kello 13 siellä oli alkanut Rähinä Special: Aste ja Nikke Ankara.
Kun olin selvinnyt syömisestä, niin mä menin joskus hieman ennen neljää Sirkustelttaan, pujotellen ihmisten keskeltä toiseen riviin, katsomaan Kotiteollisuuden keikan loppupuolen. Kun kyseinen keikka loppui, edestä häipyi ihmisiä. Pääsin eteen. Kun olin istahtanut alas, lepuuttaakseni jalkojani niin mun luo tuli Jenni joka tunnisti mut Instagramin perusteella. Meitä yhdisti HIM. Juteltiin kaikkea, mietittiin että mitä se Villen soolokeikka tuo tullessaan.
Ennen Villen sooloprojektia (joka kantoi nimeä Rambo Rimbaud) esiintyi Neljä Ruusua ja Say Lou Lou. Neljä Ruusua oli mun mielestä oikeesti hyvä, mutta toi Say Lou Lou ei ollu ihan mun tyyppistä, en tiiä miks en hirveesti tykänny siitä.
Joskus kello 21 alettiin laittamaan Rambo Rimbaudia varten kaikki kasaan. Huomattiin Jennin kanssa, että lavan sivussa kävi HIMin kosketinsoittaja Burton ja mietittiin että "MITÄ hittoo se tääl tekee??". Me alettiin tajuumaan koko homma, kun toi jäätävä arsenaali (alla kuva) tuotiin meiän eteen. Tutun näkönen basso ja kitara: Tuttuja HIMin keikoilta. Noi vahvistimet. Tuttuja nekin. Aiemmin nähtiin kun lavan viereen vietiin bokseja, joissa oli Heartagram ja joissa luki HIM. Ei me sillon tajuttu yhtään mitään. Vasta tuntia ennen keikkaa. Mietittiin, ettei Ville voi soolona noita kaikkia soittaa ite.
Kello 22 elämäni parhain 50 minuuttia sitten alkoi, vaikken aluks ees tienny mitä se tulee pitämään sisällään. Qstockin sivuilla on kuvaus, mitä Rambo Rimbaud on. Sen voit lukea täältä
Se, mitä se sitten olikaan.. Se oli HIM. Uudella rumpalilla, ensimmäistä kertaa. Tästä ei kerrottu Qstockin järjestäjille tai kenellekkään. Tämä jymy-yllätys pidettiin salassa kaikilta viimeiseen asti.
Kun me sitten tajuttiin, ketkä meidän edessä oli, hurmostila oli ottanut vallan. En voinu ku itkee onnesta. Itkin jo ennen keikkaakin, mutta.. jotenkin se sit ylty kun näin noi miehet. Oon aina haaveillu näkeväni HIMin mahdollisimman edestä. Se tapahtui. En olis ikinä voinu uskoa, että siitä tulis totta.
Keikan alussa valokuvaajat sai kuvata 15 minuuttia. Mua kuvattiin kahteen otteeseen, kun itkettiin Jennin kanssa onnesta. En oota kuvagalleriaa Qstock-viikonlopulta. Mä en yleensä kilju keikoilla, huudan. Tuon keikan aikana sekin tuli sit tehtyä niin lujaa ku keuhkoista lähti, sori kaikki jotka olitte mun vieressä.
Mä en oo koskaan ollut niin onnellinen millään keikalla. HIM on se bändi, jota oon kuunnellu abouttiarallaa kymmenen vuotta. Nyt näin ne ihan edestä. En meinannu keikankaan jälkeen uskoo koko tilannetta. Itkin vielä senkin jälkeen, kun keikka oli loppunut. Reetta tuli HIMin yllärikeikan jälkeen mun luo, koska olin jääny sinne eteen vielä. En pystyny liikkumaan kun olin hyvällä tavalla järkyttyny. Tai siis, itkin ja nauroin onnellisena. Sekavat fiilikset koko asiasta.
Maailman paras yllätys. Niin HIMimäinen, nero huijaus.
Oon aidosti onnellinen.
Setti sisälsi nämä yhdeksän biisiä:
Buried Alive By Love, Wings of a Butterfly, Right Here In My Arms, Wicked Game, Kiss Of Dawn, Join Me, Your Sweet 666, The Funeral Of Hearts ja Rebel Yell.
Mitä jäi päällimmäisenä mieleen lauantaista?
Helvetin onnellinen olo.
Maailman parhaimmat 50 minuuttia ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti