Kuulumisia

Moikkamoi! Blogin puolella on ollut hiljaista koulukiireiden takia ja osittain myös senkin takia, etten oo voinu ottaa kameralla kuvia tänne kun laturi hukassa, hups. Enkä oo alkanu puhelimella ottamaan, mutta enköhän mä jotakin lähiaikoina keksi. Nyt aattelin kuitenkin kertoa teille mun kuulumisia, mitä oon viime aikoina tehny.

Ainiin. Mun touhuja voi seurata Instagramista: laurahaloocruz ask.fm lauraaverne & snapchat laurahaloo

Vime aikoina oon tehny koulujuttuja (kokeita, kokeita ja kokeita). Onneksi huomenna vaihtuu jakso, niin alkaa valinnaiset. Toistaseks ei tarvi stressata kokeista. Mun seuraavas jaksos on esimerkiks psykologiaa. Sitä ootan. Muuten mulle kuuluu ihan hyvää, ollu kivoja juttuja sun muuta.

26.9 mentiin Reetan kanssa Haukiputaalle, kun Benjamin Peltosella oli siellä keikka. Alkuperäisiin suunnitelmiin meillä kuului vain, että mennään moikkaamaan Sakua (Sannin kosketinsoittaja) ja Sampoa (Sannin kitaristi) kun heillä oli vika keikka Benjaminin riveissä vähään aikaan. Asioihin tuli muutos ja päästiin keikalle. 

Kun kyseinen lauantai koitti, olin ollut Reetalla yötä. Keikkaa edeltävänä iltana fiilisteltiin kuuntelemalla paria biisiä. Juteltiin niitä näitä ja molemmilla oli vaatekriisi, heh. Lauantaina herättiin sitten puoli kahdeksan maissa ja alettiin valmistautumaan.

 Meille me mentiin kymmenen aikoihin ja mun iskä lähti viemään meitä yhdentoista aikoihin. Paikan päälle päästiin noin 11:30. Sen jälkeen suunnistettiin kauppaan ostamaan evästä. Kaupassa käymisen jälkeen olikin se "haastavin" osuus. Keikkapaikalle suunnistaminen. Pienten vaikeuksien kautta löydettiin perille. Siellä me sit hengailtiin ja ooteltiin että millon he tulisivat.

Joskus kahden aikoihin heidän pakunsa parkkeerasi Jatulin taakse.

Juteltiin Sakun ja Sampon kanssa niitä näitä jonkin aikaa. Saatiin myös kuvat. Tottakai otettiin Benjaminin kanssa myös kuvat. Mukavia tyyppejä, huh.

minä & Saku Maristo

minä & Benjamin Peltonen

Sampo Sundström & minä

  

 

Keikan jälkeen jäätiin sit Reetan kanssa siihen lavan eteen, sillä muu yleisö meni jonottamaan Benjaminin nimmaria ja että saisivat kuvat. Kun Saku oli saanu kasattua tavaransa, hän tuli lavan reunalle istumaan ja juttelemaan meille. Juteltiin siinä vähän kaikesta. Fiksu ja karismaattinen jätkä, huh. Sakun kans on helppo jutella.

Seuraavaan postaukseen saatte heittää ideoita kommentteihin! Tänks.