KEIKKAPOSTAUS // Haloo Helsinki!

Haloo Helsinki! esiintyi toisen kerran peräkkäin Kainuun musiikkijuhlilla 2.7 jotka järjestettiin nyt toista vuotta peräkkäin. Kolmipäiväinen festari Kajaanissa 2.7-4.7.

Mentiin tosiaan Riinan ja Sannan kanssa jonottamaan kahdentoista aikoihin ja portit aukesivat 16:30. Ensin haettiin evästä ja sitten mentiin jonottamaan. Jonottaminen meni kivasti, juteltiin ja otettiin kuvia. Eikä aikaakaan, kun tajuttiin että pian aukee portit. Rannekkeenvaihtojonoja oli kolme. Eturiviin päästiin Sannan kanssa, mutta Riina jäi kauemmaksi kun tuli sitten Haloon aikana meidän luo.

Riina ja minä

Riina, minä ja Sanna venailtii keikkaa ja ovien aukasua.

Ensin esiintyi paikallinen duo, heidän jälkeen JVG, JVG'n jälkeen Jari Sillanpää, hänen jälkeensä Haloo Helsinki! ja viimeisenä Popeda.

Juuri ennen JVG'tä mun ollessa eturivissä mulla meinas käydä eräs läheltä piti-äksidentti, mutta ei onneks sitten käyny. Selvisin ja onneks mulla oli ihmisiä ympärillä jotka piti huolta.

Haloo alotti about 21:25 vaikka heidän piti aloittaa alunperin 21:20, mutta Jari Sillanpäällä oli lavasteita, joita piti roudata. Jari Sillanpään aikana satoi vettä, mikä ei monenkaan mielestä oo kiva juttu mutta mun mielestä se oli sinällään kiva juttu ettei ollu liian kuuma.

Haloon settilista oli sinänsä tylsä biisien suhteen, mutta onneks ne ei ollu ihan kaikki samanlaisii ku levyllä. Oli uutta versioo. Huh. Keikan alotuski oli ihan erilainen, kuin esimerkiksi menneenä keväänä tai vuosi sitten kesällä. Tuolla huomasi sen, että kuinka paljon suksee on kasvanu vuoden aikana. Viime vuonna Kajaanin keikalla vähemmän ihmisiä bailas. Nyt tuolla pomppi jokaikinen. Huh. Ne pommit ja pyrot. Ei riitä sanat ees kuvaamaan tota keikkaa.

Esko Eerikäinen juonsi kyseisen tapahtuman, aivan kuten viime vuonnakin. Hän spiikkasi Haloon lavalle juuri oikealla tavalla. Ensin hän kysyi, kuka oli viime vuonna ja sitten hän sanoi että Haloo on tällä hetkellä Suomen kovin bändi juuri nyt. Ei oo väärässä. En sano tätä fanin näkökulmasta, vaan yleensäkin.

Se oli hyvä 16. Pelkkää rakkautta.