Kesätöitä ja ihania keskusteluja

Eletään sunnuntaita.

Tämä viikko sisälsi töitä, kivoja keskusteluja, hassuja asioita ja ihanien ihmisten näkemistä.

Lisäksi tämä viikko oli samaan aikaan onnellisuuden huipentuma, kasvoiltani näki aidon hymyn väsymyksestä huolimatta.

Tällä viikolla mulla oli kesätöitä kello 9-15 ja vielä yksi viikko töitä jäljellä. Ei paha. Takana on huonosti nukuttuja öitä, mutta ei auta valittaa. Asenne ratkaisee.

Näin myös sellaisen henkilön, jonka olen aina halunnut nähdä muttei ole ollut mahdollisuutta. Sekin haave toteutui vihdoin kuluneella viikolla.

Alla olevaa kuvaa ottaessa oli hauskaa, kuvaidean keksi itse Toni Wirtanen.

Loppuviikosta olin vielä onnellisempi. Hauskoja ihmisia, halauksia, mielenkiintoisia keskusteluja, iloinen jälleennäkeminen, tanssimista kadulla, laulamista ja aitoa onnellisuutta. Hauskoja selfieitä ja mieleenjääviä muistoja, joita ei tuu ikinä unohtamaan.

Sampo (vas.) eli Sannin kitaristi, minä ja Jesse (Sannin basisti) otettiin selfie, Sampolla mun ruusu ja pojat laskeutu mun tasolle, koska oon lyhyt. Söpöä.

Sakua (Sannin kosketinsoittaja) ja mua nauratti. Taustalla Reetan käsi.

Kuvassa takana vasemmalta oikealle: Saku M., Sampo, minä, Jesse, Saku H., Jutta ja Sanni. Saku M. edessä Reetta. Kuvaidea tuli multa, Jutalta ja Reetalta. Jesse pyys meidät tohon ns. takahuoneeseen ottamaan sen, ettei keskellä tietä sitä otettas.

11.7 aamuna näin Haloo Helsingin toisena päivänä peräkkäin. Edellisenä päivänä olin nähnyt heidät jo Sannin ja jätkien lisäksi. Ihania ihmisiä. Huh. Tsemppaavia sanoja esikuvilta, merkitsevät kummasti.

 

Nyt vain toivon, että vajaat kaksi viikkoa menis nopeesti.

Haluan päästä festaroimaan.

Olispa jo Qstock.

 

Leo Hakanen ja tytöt