Olin tosiaan 14.10. kattomassa Uniklubia Helsingin G-livelabissa. Kyseessä oli akustinen (ja harvinainen sellanen!!) keikka ja alunperin mun ei edes pitänyt mennä kyseiselle keikalle. Puhuttiin Uniklubin Jannen kanssa tästä keikasta 3.9. keikkapäivän jälkeisenä aamuna kotikaupungissani Oulussa. Siitä ei oikeastaan mennyt kuin muutama päivä, niin sain järkättyä sponsorit busseihin.
(Tähän väliin pakko huomauttaa kuvista. Saattavat olla oudosti ja eri kohdissa, Blogger ei suostunut yhteistyöhön, joten ne nyt on epätasaisesti.)
14.10. kello 00:30 bussi lähti Oulun linja-autoasemalta kohti Helsinkiä. Valvoin siinä pari tuntia, ennen kuin maltoin edes yrittää nukkua. Kuuntelin Uniklubia ja fiilistelin tulevaa. Se bussimatka meni fiilistellessä ja kattoessa sarjoja puhelimella, kun ei nukkumisesta loppujen lopuks meinannu tulla yhtään mitään. Jossain vaiheessa lakkasin yrittämästä. Vastassa oli sateinen Helsinki, mikä sikäli oli huono juttu. Onnistuin palelluttamaan itteni. Tulinkin tän reissun jälkeen kipeeks ja olin poissa koulustakin. Tein tosin sen virheen, että olin kipeänä koulussa ja jouduin lähtemään kesken kaiken. Olin sen jälkeen kolme päivää pois. Kuumettakin taisi olla. Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä. Jos ootte kipeenä, älkää menkö kouluun vaikka haluaisitte.
Mikäli multa kysytään, niin akustisilla keikoilla on erilainen fiilis kuin normikeikoilla. Johtuu toki todennäköisesti siitä, että akustiset keikat on tunnelmaltaan intiimejä toisin kuin normaalisti. Toi Uniklubin akustinen keikka oli hieno kokemus ja näki sen, miten biisit oli sovitettu ns. riisutumpaan versioon. Biisit toimi mun mielestä hyvin akustisestikin. Eikö se yleensä mee niin, että jos biisi toimii hyvin akustisena niin se on oikeesti hyvä biisi? Ainakin näin mulle on joskus sanottu. (En tiiä onko tässä mun selityksessä nyt päätä tai häntää mut toivottavasti ymmärsitte pointin.)
Tällä keikalla kuultiin kaksi 35 minuutin settiä vartin tauolla. Aikalailla oli sama setti kun normikeikoillakin, mutta ittelle poikkeuksen settilistaan toi Tuhka -niminen biisi, joka löytyy Uniklubin vuonna 2005 tulleelta Kehä -albumilta. Toisen (ja viimeisen) setin jälkeen yleisö vaati Uniklubia soittamaan vielä lisää. He soittivat yleisön pyynnöstä vielä Koko talvi kesämökillä -biisin, joka on alunperin Leevi and the Leavingsin.
Keikalla spiikkien aikaset jutut oli levottomia mutta pääasia että oli kivaa. YouTubesta löytyy kyseiseltä keikalta videota.
Mun mielestä Helsingin G-livelab on yks hienoimpia keikkapaikkoja missä mä oon käyny. Siellä huomas mm. sen että äänentoistoon oli panostettu ja muutenkin se oli mun mielestä hieno paikka.
Mikäli mulla tulee mahollisuus päästä tonne joskus uudelleen kattomaan jotain keikkaa, niin todellakin meen uusiks. Voin vahvasti suositella tota paikkaa.
Keikan jälkeen sain jälleen settilistan, jonka Janne signeeras tekstin kera. Tiedossa oli jälleen yö bussissa ja ei kait siinä. Kaks lähes unetonta yötä ja hieman yli 8h bussissa. Siitäkin huolimatta, että molempien bussimatkojen unisaldo jäi hyvinkin vähäiseksi, oli toi reissu sen arvonen. Saa olla kiitollinen siitä, että saa (ja pääsee) lähtemään yksin seikkailulle ja tottakai oon kiitollinen myös Uniklubille. Arvostus niitä ihmisiä kohtaan on kasvanu vuosien mittaan. Etenkin tän hieman vajaan kahden vuoden aikana, mitä oon keikkoja päässy kiertämään ja noihin tyyppeihin tutustumaan. Mulle kerrottiin ilman että itse kysyin, koska olis taas meitsin kotikaupungin keikkaa tiedossa. Hassua. Noi tyypit on tärkeitä ja parhaita, pelkkää rakkautta.
Ens vuonna jatkuu taas näiden tyyppien perässä kiertely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti