UNIKLUBI // 31.12. - Jack the Rooster, Tampere

Olin viettämässä uuden vuoden poikkeuksellisesti yksin ja täysin eri paikkakunnalla. Matkustin Tampereelle uuden vuoden aaton aamuna Jyväskylän kautta. Oli ihanaa päästä kaupunkiin, minne oli aina ihana palata. Tampere on aina ollut mun yks lempparikaupungeista ja sinne pääseminen on aina hyvinkin rentouttavaa. Tämä uusi vuosi oli ensimmäinen koskaan, jonka vietin yksin. Nuorempana toki uutta vuotta on tullut juhlittua millon missäkin isommalla porukalla perheen kanssa, mutta nyt olin yksin. Kokemus tämäkin, hyvä sellainen siis.

Lähdin 31.12. Oulusta Tampereelle aamukuudelta ja Jyväskylässä mulla oli vaihto. Saavuin Jyväskylään 10:20. Matka Tampereelle jatkui toisella Onnibussilla 10:40 ja saavuin määränpäähäni 12:40. Ette uskokaan, miten hyvä olo mulle tuli kun saavuin Tampereelle.
Kertaakaan ei tarvinnut käyttää Google Mapsia, mikä on oikeesti hyvä juttu. Tietää ainakin sen, että kaupunki on tuttu. Oon jo useamman vuoden halunnu kyseiseen kaupunkiin asumaan ja mä lupaan, että se tapahtuu vielä joku päivä.

 

Kiertelin ympäri keskustaa päästyäni Tampereelle. Kävin syömässä joskus neljän aikaan. Aika kului hitaasti yksin ollessa, muttei se ongelma ollut. Menin Jack the Roosteriin joskus 20-21 välissä muistaakseni istuskelemaan siiderin kera. Tosin suurin syy siihen, miksi menin siihen jo iltayhdeksäksi oli se, että 22:00 aukesi narikka ja lipunmyynti. Samalla saisin takkini pois ja näytettyä lippuni. Jack the Roosterista itselle tulee mieleen Oulun 45 Special mutta yksikerroksisena (Nelivitosessa on kolme kerrosta). Rakastan niin paljon Tamperetta.

Ennen Uniklubia esiintyi 23:00 Teemu ja Påjat akustisesti. Kokoonpanossa soittaa kitaraa ja laulaa Teemu, joka on siis Jussi ja Janne Selon pikkuveli. Toimi sekin. Roosterissa oli muuten hienot vessakopit. Jokasen kopin ovessa oli jonkun rokkarin kuva, niin hienoja.

Keikalla oli varsin mukavaa. Se alko siinä 00:15 kun Jack the Roosterin ulkopuolella järjestettiin tietääkseni ilotulitus, joka jäi näkemättä. Hyvän paikan kun siinä vaiheessa jo olin saanut. Keikan settilista oli sama kuin aiemmilla keikoilla, muttei se mua haitannut. Eniten tosin pelotti Kylmää-biisi keskellä keikkaa. Se on itselle yksi Uniklubin tärkeimmistä biiseistä ja kieltämättä hävetti hajota just sen biisin aikana, mutta minkäs teet. Musiikki menee tunteisiin ja se on parasta. Sanon tätä usein Uniklubin keikkojen jälkeen, mutta noiden keikalla mun on oikeesti hyvä olla. Tää uuden vuoden keikka oli heittämällä yks hulluimmista keikoista tän vähän vajaan kahden vuoden aikana, mitä mä oon päässy näiden perässä kiertämään. Mä oon nyt nähny kaks keikkaa Tampereella ja jotenki siellä on aina ihan hullu meininki. Saattaa toki johtua toki siitä, että Uniklubi on Tampereelta (alunperin Hämeenkyröstä). Aina toki on hyvä meininki keikalla, mut yleisö on aina ihan liekeissä Tampereella. Oululaisen oli hyvä olla.

 

PS. Ai niin. Alunperin mun ei edes pitänyt päätyä Oulusta uudeksi vuodeksi yksin Tampereelle kattomaan Uniklubin keikkaa mutta no. Tää koko ideahan sai alkunsa mun yöllisestä "ahaa"-elämyksestä 21.12.17 kun ei pahemmin uni tullu sinä yönä muutenkaan. En kadu yhtäkään reissua tai hetkeä, mitä oon tehny ton bändin mukana pyöriessä. Koskaan ei oo kaduttanu ne unettomat yöt millon missäkin huoltoasemalla tai bussilla eikä vähäset yöunet. Saan olla pirun kiitollinen Uniklubin jätkille kaikesta. Tässä kuussa taas.