UNIKLUBI // Bar Ihku, Tampere 8.7.

Matkustin keikkaa edeltävänä päivänä Jyväskylään, josta suuntasin keikkapäivänä Tampereelle. Saavuin Tampereelle hieman ennen neljää päivällä. Määränpäähän saavuttuani suuntasin ensin Bar Ihkulle, missä Uniklubilla olisi keikka. Tarkoituksena oli käydä katsomassa, olivatko he tulleet. Olivat. Kuvia en siinä vaiheessa ottanut, mutta vaihdettiin Teemun kanssa kuulumiset. Tämän jälkeen suuntasin Keskustorille syömään, sillä olihan siinä kieltämättä nälkä. Olimme sopineet Uniklubin jätkien kanssa, että näkisimme jälleen Ihkulla 17-18 välissä, sillä he menivät siinä neljän aikaan tekemään soundchekkiä ja näkisin heitä ennen kuin menisivät syömään.

 

Aika meni yllättävän nopeasti. Saavuin Bar Ihkulle uudelleen muistaakseni hieman viiden jälkeen. Olin samana aamuna laittanut kyseiselle baarille Facebookissa viestiä, olisiko keikalle mahdollista päästä, vaikkei ole 22 mutta on kuitenkin täysikäinen. Mainitsin toki myös sen, että olin tullut Tampereelle Oulusta asti. Vaikka aluksi näyttikin, ettei keikalle pääseminen tule onnistumaan, pääsin kuitenkin keikalle. Tästä saan kiittää Uniklubia ja tätä samaista Ihkun työntekijää, joka aluksi vastasi kieltävästi niin mulle kuin bändille.
Tunnetilat vaihteli saman päivän aikana toiveikkuudesta epätoivoon, sen kautta vitutukseen ja aitoon onnellisuuteen. Pääsin joskus kasin aikoihin ostamaan keikalle lipun ja itkuhan siinä tuli. Onnellisuudesta.

Näin muuten onneksi Uniklubia ennen keikkaa. Siinä vaiheessa ei ihan ollut vielä varmaa, pääsenkö edes keikalle. Onneksi kuitenkin pääsin.

Uniklubin keikoilla mun on aina hyvä olla. Noiden ihmisten läsnäolo saa mut hymyilemään. Uniklubi on sellanen bändi, jonka keikoilla unohtuu kaikki muu. Unohtuu kaikki huonot jutut ja tajuaa elää hetkessä. Oululaisen oli Tampereella hyvä olla.

Vietin Tampereella tosiaan yöni huoltoasemalla, ennen kuin pääsin matkustamaan ensin Jyväskylään ja sieltä hieman myöhemmin takaisin Ouluun. Sanon tätä aina, mut oli kaiken sen matkustamisen arvonen reissu.