Haloo Helsinki! ja kymmenen keikan areenakiertue.
Keikkapäivänä lähdin kahdentoista jälkeen kohti keskustaa Riinaa vastaan juna-asemalle, mistä me sitten yhdessä kävelimme Ouluhallille, jossa Haloo Helsinki! heittäisi areenakiertueensa neljännen keikan. Jonotus sujui aluksi hyvin, kunnes jossain vaiheessa alkoi sataa lunta (vai räntää?) ja alkoi tulla kylmä. Meidän jälkeemme oli ehtinyt tulla muutama, kun järjestyksenvalvoja otti meistä kuvan puhelimellaan. Hän ilmoitti meille, että saimme mennä lämmittelemään ja tulla sitten takaisin. Emme siis onneksi menettäisi paikkojamme. Oli kiva käydä lämmittelemässä uimahallilla. Tosin omat kenkäni oli kastuneet niin pahasti, ettei siitä ollut hyötyä mutta kuitenkin.
Ovet aukesivat puoli seitsemän aikoihin ja hyvinkin nopeasti selvittiin siitä sitten onneksi eturiviin. Saimme Riinan kanssa oikein hyvät paikat (aikalailla) keskeltä. Odottelua olikin sitten se puolitoista tuntia, mutta yllättävän nopeasti aika kuitenkin kului. Harvinaista kyllä, mutta mulla oli kylmä ennen keikkaa. Toisaalta onneksi näin oli, koska pyrot eivät lämmittäneet liikaa. Ei tullut huono olo.
Keikka alkoi vanhoilla biiseillä ja ainakin omasta mielestäni oli ihana kuulla pitkästä aikaa vanhoja biisejä. Joskus 2011-2012 kuullut niitä ja oli hyvä. Sopivasti uutta ja vanhaa. Musiikin voima on mun mielestä ihmeellinen. Itku tuli mutta silti hymyilytti. Osa Haloon biiseistä on ittelle hyvinkin isoja voimabiisejä, esimerkiksi Terveisin mä, joka myös tuli tuolla keikalla.
Haloo Helsinki! toimii aina. Vuosi vuodelta vaan isompaa ja hienompaa showta saatu nähä. Oon aina digannu noista tyypeistä ja Ouluhallin keikka oli mun mielestä yks hienoimmista ikinä mitä mä oon heiltä vuosien aikana nähny. (2011 vuodesta tähän päivään!)
Kaksi tuntia ja tuntu et kaikki oli kokoajan messissä. Kuulemma paikalla oli yli 4500 ihmistä mut ei sitä siitä edestä tajunnu. Sen lisäks että oon kiitollinen Haloo Helsingille tuosta keikasta, musasta (ja kaikesta), niin olihan mulla ihanaa seuraa. Vietin Riinan kanssa hieman vajaat kaks päivää. Tajusin itseasiassa yks päivä, että tutustuttiin Haloon kautta n. 3 vuotta sitten. Huhhuh, aika kuluu.
Keväällä todennäkösesti taas näiden keikalle, ainakin toivottavasti. Voihan.
Ovet aukesivat puoli seitsemän aikoihin ja hyvinkin nopeasti selvittiin siitä sitten onneksi eturiviin. Saimme Riinan kanssa oikein hyvät paikat (aikalailla) keskeltä. Odottelua olikin sitten se puolitoista tuntia, mutta yllättävän nopeasti aika kuitenkin kului. Harvinaista kyllä, mutta mulla oli kylmä ennen keikkaa. Toisaalta onneksi näin oli, koska pyrot eivät lämmittäneet liikaa. Ei tullut huono olo.
Keikka alkoi vanhoilla biiseillä ja ainakin omasta mielestäni oli ihana kuulla pitkästä aikaa vanhoja biisejä. Joskus 2011-2012 kuullut niitä ja oli hyvä. Sopivasti uutta ja vanhaa. Musiikin voima on mun mielestä ihmeellinen. Itku tuli mutta silti hymyilytti. Osa Haloon biiseistä on ittelle hyvinkin isoja voimabiisejä, esimerkiksi Terveisin mä, joka myös tuli tuolla keikalla.
Haloo Helsinki! toimii aina. Vuosi vuodelta vaan isompaa ja hienompaa showta saatu nähä. Oon aina digannu noista tyypeistä ja Ouluhallin keikka oli mun mielestä yks hienoimmista ikinä mitä mä oon heiltä vuosien aikana nähny. (2011 vuodesta tähän päivään!)
Kaksi tuntia ja tuntu et kaikki oli kokoajan messissä. Kuulemma paikalla oli yli 4500 ihmistä mut ei sitä siitä edestä tajunnu. Sen lisäks että oon kiitollinen Haloo Helsingille tuosta keikasta, musasta (ja kaikesta), niin olihan mulla ihanaa seuraa. Vietin Riinan kanssa hieman vajaat kaks päivää. Tajusin itseasiassa yks päivä, että tutustuttiin Haloon kautta n. 3 vuotta sitten. Huhhuh, aika kuluu.
Keväällä todennäkösesti taas näiden keikalle, ainakin toivottavasti. Voihan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti